Terapiatuoli

Tuntuu, et oon pettyny kaikkiin ihmisiin mun lähellä. En haluu nähä oikeestaan ketään enkä haluu oikeen puhuukaa niille. On ehkä kaks kolme ihmistä, joita haluisin nähdä, mutta se on lähes mahdotonta. Yks asuu Turussa, yhellä on liikaa menoa ja siitä kolmannesta on turha edes varmaan haaveilla... *sigh* Toivon vaa, että hän tulis ees mun synttäreille ens viikolla. ^^

Todellakin, täytän 9. päivä 18! Apua! Kviiiik!! Viime hetken paniikki tai jotain! *laugh* xD No, kuiteskin... Pidän sillon 12. päivä lauantaina pienet synttärit, jonne kutsuin läheisimpii kavereit ja jotain sukulaisii. ^^ Toivottavasti mun paras ystävä ala-asteelta vois jäädä yöks, mutta se on aika epätodennäköistä... *sigh*

Oon tässä päälle viikon katellu kaikkii Digimonii ja Pokémonii ja BeyBladee ja kaikkee mitä oon nuorempan kattonu, ja ei hitsi et tulee hyvii muistoi mieleen niist. ^^ Harmi vaan, ettei kukaan mun nykysist kavereist oo kattonu niit, nii en voi jutella niist kenenkään kaa... Korkeintaan mun systerin kanssa.

Mä en oikee tiiä pitäskö mun kutsuu sitä mun ex-tyttöystävää enää parhaaks ystäväks. Me oltiin sitä joskus, mut en osaa sanoo ollaanko enää... Jotenki... Mä en vaa oikee jaksa kattoo sitä. Mua inhottaa tietää, et sil on ollu hyvä päivä ja mun tekis mieli vaan pilata se hyppäämällä ikkunasta alas ihan vaan sen kiusaks. Oon helvetin inhottava... Onks normaalii saada mielihyvää siitä, et tietää et toisella on paska olo??

Jaa'a... Senku tietäs... *sigh*

Oon vaa helvetin väsyny nyt. Ajattelin mennä takasin nukkumaan. Mä siis heräsin just äske. *laugh* Kirjotan vaa eka tonne mun enkun kieliseen blogiin kans. ^^

Hmm... Kuinkakohan moni mun tutuista lukee ees tätä Terapiatuolii enää?? Tiiän, et moni lukee tota Sickned Flesh & Autistic Smilee, mut tästä blogista en tiiä yhtään... Ehkä niin parempi. *laugh*