Terapiatuoli

Joo, en oo nyt kirjottanut varmaan viikkoon kunnolla tänne. Nyt tuli ihan sellanen olo, että voisin kirjoittaa. Enkä oo muutenkaan ollut hirveesti koneella kuluneen viikon aikana. Lähinnä oon ollut siskoni huoneessa ja katsonut hänen kanssaan Disney Channelia tai sitten ollut ystäväni kanssa.

Olin viime viikonloppuna ystäväni luona yötä todellakin. Oli mukavaa, mutta sitten sunnuntaina kerholla... Iski helvetinmoinen ahdistus. En kestä mun kerholaisia enkä kollegaani. En jaksa heitä... Maanantaina emme pitäneetkään kerhoa, koska ketään ei kiinnostanut roolipelata. Tiistaina olin mangakerholla. Siellä oli ihan mukavaa. Tiistaina sain todellakin myös uuden kännykän. N97 mini. Kosketusnäyttö ja keyboard. Aikainen synttörilahja isältä. Entinen kännykkäni oli hajoamispisteessä. Näppäimet lähti irti ja kaikkea. Paskana yksinkertaisesti. Keskiviikkona... Olinkohan minä ystäväni kanssa? Taisin olla, en muista. Torstaina... Taisin olla kotona vain. Joo. Minun piti mennä salille, mutten viitsinyt menkkojen takia. Eilen olin myös kotona ja ystäväni on mökillä tämän viikonlopun, joten näemme vasta maanantaina seuraavan kerran.

Olemme kuitenkin roolipelanneet koko viikon. En muista keitä kaikkia olen pelannut, mutta tällä hetkellä pelaan Terua, Asagia, K'ta, Köziä ja Iroa. Kuuntelen pitkästä aikaa Nightmarea. Latasin nimittäin juuri heidän uusimman singlensä ja sitä kuuntelen. Latasin muutakin musiikkia pitkästä aikaa. Harmittaa, kun muutamat biisit eivät toimi. Kysyn sitten ystävältäni myöhemmin, onko hänellä niistä toimivat versiot. Olen siirtynyt takaisin "musiikkia-25/8"-linjalle. Kuuntelen nyt koko ajan musiikkia oikeasti. En ymmärrä miksi... Kuitenkin, en tajua, miksi unohdin Nightmaren niin pitkäksi aikaa. Se on todellakin yksi suosikkibändejäni ja ensimmäinen j-rock-bändi, jota aloin kuuntelemaan kunnolla. Yomin ääni on ihana ja omalaatuinen. Bändin tyyli on muutenkin erilainen ja mahtava! Rakastuin Nightmareen ensikuulemalta. <3 Kuitenkin suosikkini koko bändistä on Hitsugi, toinen kitaristeista. Helvetin taitava, yksi parhaimpia kitaristeja, joita tiedän. En ikinä lähtisi vähättelemään Hitsugin taitoja, kuten en myöskään bändin toisen kitaristin, Sakiton tai D'n kitaristin, Ruizan taitoja. Okei, on liikaa jiiruja, joiden taitoja en todellakaan lähtisi vähättelemään. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että aasialaiset ovat teknisesti parempia muusikkoja kuin länsimaalaiset. Jos ette usko, kuunnelkaa itse!

Vielä näin musiikkiin liittyen, en tajua mitä mulle on tapahtunut! Johtuuko se masennuksesta ja ahdistuksesta vai jostain ihan muusta, mutta kuitenkin olen ollut sutkoht pirteä nyt, mutta heti jos joku sanoo yhden vääränkin sanan, sulkeudun ihan kokonaan! Hyvä esimerkki! Ystäväni kertoi, että helmikuun alussa julistetaan the Vambie.'n uudet jäsenet --> aloin ajattelee Sayaa <33 ja ahdistuin helvetisti --> Snap! Menin kiinni. En halunnut puhua mistään ystäväni kanssa. Minulla on nyt ollut paljon sellaista, etten halua puhua hänen kanssaan mistään henkilökohtaisemmasta. Haluan vain roolipelata. Se taitaa pitää minut jotenkin edes järjissäni...

Olen helvetin sekaisin. Ajatuksissani ei ole mitään järkeä ja olen ihan hukassa itseni kanssa. Oikeasti. Olen taas eksyksissä. En tiedä mistään mitään. Olen ymmälläni. Ajatukseni ovat sekaisin ja mielialani ei meinaa pysyä ylhäällä. Masennun ja sulkeudun melkein joka asiasta ja ihan liian helposti. Tuntuu koko ajan, että sekoan. En osaa ajatella järkevästi.  Olen miettinyt viiltelemistä helvetisti. Vielä kuitenkaan en ole tehnyt sitä, vaikka kuinka haluaisin. Yritän lopettaa. Vanhat arvet houkuttelevat liikaa. Ihan liikaa... Haluan niistä eroon! Ne saavat minut haluamaan viillellä. Hitto...

Mutta jatkan nyt elokuvan katsomista. Kävin vuokraamassa itselleni Ju-onin. Japanilainen kauhuleffa. Helvetin hyvä.