Iltaa. Pitäisi mennä varmaan nukkumaan... Väsyttää perkeleesti. En haluaisi... Juon tässä viiniä ja katselen Hotel Babylonia. No juu... Voisin sanoa, että "hyvästelin" parhaan ystäväni jonkin aikaan sitten... No, ehken ihan "hyvästellyt", mutta melkein. Minusta olisi parempi, että emme olisi ystäviä. Satutan häntä liikaa. Ja samalla itseäni...

No juuh. Näin sitten parhaan ystäväni ja olin hetken hänen kanssaan. Menin häntä vastaan juna-asemalle, kun hän tuli stadista ja sitten suuntasimme heille. Sen jälkeen kun ulko-ovi suljettiin perässämme, emme sanoneet sanaakaan toisillemme. Olin noin tunnin hänen luonaan ja sitten lähdin moikkaamaan luokkalaistani, mikä oli loppujen lopuksi ihan hyvä. Sen jälkeen suuntasin kotiin...

Halusin olla yksin, enkä halua puhua kellekään. Päivän mittaan haluni viillellä on kasvanut valtavaksi. No, onneksi tupakka lievitti sitä hiukan. Katsotaan mitä illasta tulee... Saatan jopa tarttua veitseen. Harkitsen sen tekemistä. Se helpottaisi oloani. Minusta tuntuu kuin voisin teurastaa kenet tahansa tai itseni ihan ilman minkäänlaisia ongelmia. En lähde kuitenkaan yrittämään... ehkä... Itsemurha on todellakin pyörinyt tänään päässäni hyvin voimakkaasti.

Ajattelin laittaa tuohon kohta Master Of Horrorit pyörimään. Ehkä se helpottaa oloani. Katsotaan. Vedin kokonaan mp3'sen uusiksi. Aluksi lähti kaikki j-rockki pois ja tilalle tuli rockia, deathcorea ja muuta paskaa. Meikäläisen angstimusaa. Päätin kuitenkin laittaa D'tä, DespairsRayta, DELUHIa ja SCREWiä mp'lle. Nuokin bändit kuuluvat angsti-genreeni. No juuh...

Niin haluaisin ottaa sen veitsen. Pakko keksiä jotain. Tällä hetkellä järjestelen laatikoita ja käyn muistoja läpi. Kidutan itseäni muistoilla, jotka sattuvat kaikista eniten ja vetivät minut itsemurhan partaalle kun ne tapahtuivat. Olenko hullu? Taidan olla. En välitä...

Moi. Tulin äsken koulusta kotiin. Myytiin huikeet 6 linnunpönttöä ja tehtiin kukka-asetelmat, jotka saatiin sitten kotiin. Ostin myös yhden aika kivan huivin ja sain mukaan yhden linnunpöntön, joka annettaan mummille sitten joululahjaksi.

Se olo ei kadonnut mihinkään. Koko ajan oli sellanen olo, että joku seuraa ja tarkkailee. Ahdistavaa. Se tunne jatkuu vieläkin. Hitsi, en jaksaisi tehdä mitään... Pitäisi olla parhaan ystävän kanssa tänään. En tiiä jaksanko. Ja pitäis yhen luokkalaisen luona käydä illemmalla, kunhan hän tulee tallilta kotiin. En jaksais, mutta se on pakko. Käyn hakemassa yhden jutun häneltä. Helvetti, kun väsyttää vitusti. Täällä vaan istuskelen ja kuuntelen McFlyta ja Metro Stationia. Mikäs siinä...

No, saan olla tässä kumminkin hetken aikaa rauhassa, kun ystäväni on elokuvissa. Hän ilmoittelee sitten itsestään kun pääsee ulos sieltä ja katsotaan sitten mitä tehdään.

*huokaus* Vois vaan feidaa kaikki ja ottaa jonkun kirjan ja uppoutuu siihen tai alottaa leffamaratonin. Tekis mieli ihan sairaasti kattoo Master Of Horroreita. 13. tuntii puhdasta kauhuu! <3 Rakastan niitä... en nyt tiiä, voisko sanoa leffoja. Master Of Horror on 13. osanen televisiosarja, josta jokainen jakso on oma kauhutarinansa ja ne on 13:sta huippukauhu ohjaajalta. Itse omistan vain tuon ensimmäisen tuotantokauden, haluaisin kylläkin sen toisenkin, mutta en tiedä löytyykö sitä Suomesta.

Ajattelin tossa, että voisin niputtaa noita mun ficcejä vähän paremmin, niin niitä olisi mukavempi käsitellä ja siten helpompi lukea. No juu... Katotaan jaksanko.

*huokaus* Huomenta. Uusi päivä koittaa. Taas yksi huonosti nukuttu yö takana.

Äsken, kun kävin suihkussa, olin jälleen kerran saada paniikkikohtauksen. Ensin, joudun liikkumaan täysin pimeässä kämpässä ja inhoan sitä ylikaiken, koska pelkään pimeää. En oikeastaan muualla kuin kotona vain. Kotona kaikki harhakuvat ja ajatukset heräävät eloon, ei missään muualla. Kuitenkin, harhakuvat alkoivat heti vilistä silmissäni.

Sitten suihkussa se jatkui. Harhakuvat hyppivät silmille ja minut todellakin valtasi tunne, että suihkussa todellakin on joku The Grudgen Kayakon kaltainen tai vastaava... Pelkään oikeastaan suihkussa käyntiä. Siksi se onkin yleensä hyvin pikainen ja nopea suoritus. Tunne todellakin jatkui koko ajan ja sai minut ahdistumaan. Se tunne ei ole vieläkään haihtunut. Odotan jännittyneenä, milloin joku tarttuu minua kasvoista takaapäin kiinni ja vetää tyhjyyteen.

Ja tänään pitäisi todellakin mennä kouluun. No, saan faijalta kyydin, not big deal. En tiedä vain miten sitten hermoni kestävät jos olen jo heti aamusta taas näin hermoheikko. Aluksi ei ole paha. Pari tuntia omien luokkalaisten kanssa. Ihan jeesh. Meillä on rento luokka. Mutta entäs sitten kun pitäisi mennä myymään niitä hiton linnunpönttöjä? Jaa'a. Katotaan mitä siitä tulee.

Oikeasti, hyi vittu. Televisiota kun vilkasin. näytti taas, että heijastuksesta olisi näkynyt Kayako. Vihaan television heijastuksia! Vihaan muutenkin olla näin heikkohermoinen. No, osittain se on oma vikani. Rakastan kauhua. Kauhuleffoja on tullut katottua liikaa ja kauhukirjoja taas luettua.

Pitäisi mennä nukkumaan. Väsyttää... En halua! En halua mennä nukkumaan... Huomenna ois koulupäivä. Hitto, ei huvittais mennä kouluun ollenkaan. No, pakko khyl. Onneks saan faijalta kyydin aamulla, niin saan nukkua edes vähän pidempään.